keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Kalle Tamminen: Yksinkertaisia runoja


Kalle Tamminen: Yksinkertaisia runoja, Kustannusosakeyhtiö Hai, 53 sivua,

Yksinkertaisia runoja on Kalle Tammisen kolmas runoteos, josta Poplaarin Pekka on blogannut näin.

Aiemmat Tammisen teokset olen blogannut näin

Pygmi täällä,
Elämä sarja katkenneita hetkiä täällä.

*****
Lukukokemukseni ...

Runoteos  Yksinkertaisia runoja on nopealukuinen ja se on selkeä kuvaus sekavasta arjesta.

Nuori mies luotaa nykyisyyttä ja muistelee myös mennyttä litkittyä eilistä.

Tammisella on muutama oiva kielikuva  kuten nykyisyys on tumma syli (s.8), Linnut nuo vittumaisen positiiviset (s. 10) sekä  pyörien läpi liskodiskon  (s.13).

Muuten runoissa pyörittiin minun näkökulmastani omassa nuoruudessa, tilanteessa jossa on vielä nuori eikä ole vielä vastuiden ikeen itkettämä inehmo. Tai runot jäivät minulle ulkokohtaiseksi, eikä edes päästy anssikelan mikanfaijanbeeämwee -tasoisiin muisteloihin, puhumattakaan Nummelan nerouteen.

Sivulla 33 kerrotaan James Gandolfin kuolleen. Oma yleissivistykseni ei riitä tietämään, kuka hän oli. Tony Sopranosta näytellyt James Gandolfini kuoli 19.6.2013.

Yksinkertainen runo tarkoittanee jotain? Nämä ovat kylläkin nykyrunoja, mutta ei minusta kyllä yksinkertaisia, ehkä runoja enemmän tajunnan virtaa tai miellekarttoja. Näitä on vaikea lausua muutamankaan lukemisen jälkeen. Niiden arviointi on siksi turhaa, jos löytyy kosketuspintaa, syntyy kitkaa.  Ajella-runossa on minulle voimakas kielikuva "lävähtää paskaksi", kuvauksena pullojen paiskimisesta ja rikkomisesta asvaltiin, joka minullekin on maksanut monta pyörän rengasta, koirille ja jalankulkijoillekin tämä on ikävä ilmiö. OLen kerran astunut lasin sirpaleeseen.

Lasi ei maadu ei haihdu.

Totta kai otettiin huikkaa
ja toki heitettiin tölkit ja pullot ikkunasta
Lasit lävähtivät paskaksi asvaltille s.15

Takakannessa puhutaan Raymond Carverista, netissä oli runo, jonka mainitaan olevan herran käsialaa
Drinking while Driving
Riding in a car with my brother
and drinking from a pint of Old Crow.

Itse en ole näissä autokännijutuissa nähnyt koskaan rehentelyn tai edes tilittämisen paikkaa. Alkoholi ei kuulu autoiluun eivätkä sirpaleet edes asvalttiin.

... jäi yllä olevista syistä hieman vaisuksi. 

Tunsin olevani ulkopuolinen jutuista, jotka minua eivät edes kiinnosta. Nämä ovat kuitenkin vahvaa jatkumoa tai siirtymää aiemmista eli kannattaa lukea. 

Itselläni tökki, mikä ei tarkoita, että nämä olisivat jotenkin huonoja.

Seuraavaa odotellessa.

Joka on Enkelten baari, joka minusta on mukiinmenevä bloggaus täällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti