Paavo Haavikko: Puut, kaikki heidän vihreytensä

Paavo Haavikko: Puut, kaikki heidän vihreytensä, 1966, Otava, toinen painos 2009.

Paavo Haavikkon Puut, kaikki heidän vihreytensä on yhdeksänosainen ja 134-sivuinen modernia runoutta ja ajatuksia sisältävä runoteos.

Vanhassa on monesti vakaampi ja joskus tuoreempi ote. Vaikka tässä teoksessa piipahdetaan Tiberillä ja toista maailmansotaa edeltävissä tunnelmissa ja niiden jälkeisissä, runoillaan paljon myös parisuhteesta ja hitaudesta modernein, vaihtelevien sävyin ja keinoin.

Toisen maailmansodan teemarunoista on minusta osuvin sivun 26 runo Miten selvisi Puola?

Miten selvisi Puola
         viiden suuren liittolaisensa avulla.
Se sananmukaisesti siirtyi
         hyvän matkan kohti länttä.

Jätän tekijäoikeussyistä osuvan viimeisen kahden säkeen säkeistön pois. Tämä neljä riviä minusta paljastaa Puolan kohtalon ja maailmanpolitiikan realiteetit.

Sivun 116 On monta viisasta miestä -runo päättyy napakasti
      Kirjoittamisen jälkeen vaikeinta
on lukeminen.

Rakastan sinua -runon sivulla 83 loppu on oiva
Minussa on tämä levottomuus ollut jo kauan. Se tarvitsee sinua.

Haavikon teos on minusta hyvä, se on teemoiltaan runsas, minusta liiankin runsas. Toisaalta on hyvä, että 1930- ja 1940-luvun asioita on runotettu. Kuitenkaan en ymmärrä grynderien linkittämistä 1940-luvun ankeuksiin. Verrattuna moneen viime aikoina lukemaani, mutta en blogaamani, runoteokseen, tästä idea, ajatus ja tunnelma välittyvät lukijalle asti, kuten Haavikko yllä toteaa:

"Kirjoittamisen jälkeen vaikeinta on lukeminen".



*****

Paavo Haavikko (1931 -2008) oli runoilija, kulttuuripersoona, kirjailija ja kustannusalan vaikuttaja. hänen esikoiskokoelmastaan Tiet etäisyyksiin (1951) on arvio täällä.